Tässä artikkelissa:

1. perustellaan, miksi kielitaito kannattaa laittaa CV:hen
2. esitellään CEFR-asteikko ja muita vaihtoehtoja oman kieliosaamisen arvioimiseen
3. annetaan vinkkejä siihen, kuinka kielitaidon voi ilmoittaa selkeästi omassa CV:ssä
4. neuvotaan lyhyesti, mitä kieleen liittyviä asioita ulkomaisten työnhakijoiden kannattaa huomioida tehdessään suomalaista ansioluetteloa
5. käsitellään yleisiä virheitä, joita kaikkien kannattaa välttää merkitessään kielitaitoaan CV:hen.

Teksti sisältää muutamia käytännön esimerkkejä, joissa keskitytään suomen, ruotsin ja englannin kieleen sekä aloihin, joilla kielitaito on erityisen korostunut. Samat neuvot pätevät kuitenkin pitkälti myös muihin kieliin ja työtehtäviin.

Miksi kielitaito kannattaa laittaa CV:hen

Töitä hakiessa on hyvä huomioida, että Suomi on kaksikielinen valtio, jossa puhutaan suomen lisäksi ruotsia. Ruotsin kielen taidosta onkin hyötyä koko maassa, mutta sitä tarvitaan erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa, missä asuu paljon ruotsinkielistä väestöä. Ahvenanmaa on puolestaan täysin ruotsinkielistä aluetta, joten siellä ruotsin kielen osaaminen on käytännössä välttämätöntä. Kun hakee töitä näiltä alueilta, ruotsin kielen taitoa ei siis kannata piilotella CV:ssä, vaikka se olisikin vain tyydyttävällä tasolla.

Toisaalta myös englannin kielen taito on tärkeää suomalaisessa työelämässä. Alla on listattu muutamia syitä tälle.

• Suomi on hyvin vientivetoinen maa. Tämä tarkoittaa sitä, että monet suomalaiset yritykset käyvät kauppaa ulkomaisten yritysten kanssa ja käyttävät kaupanteon kielenä juuri englantia.
• Suomessa toimii monikansallisia yrityksiä, joiden työkieli saattaa olla englanti.
• Lisäksi suomalaisilla työpaikoilla tapaa yhä enemmän kansainvälisiä osaajia, joiden kanssa voi olla helpompi vaihtaa ajatuksia englanniksi kuin suomeksi.

Kielten osaaminen kielii usein myös muista taidoista, kuten nopeasta oppimisesta, periksiantamattomuudesta ja hyvistä kommunikaatiokyvyistä. Kielitaito voikin olla ratkaiseva tekijä, jolla vakuutat työnantajan taustastasi ja pääset työhaastatteluun.

Monipuolisesta kielitaidosta on paljon etua esimerkiksi matkailualalla ja kaikenlaisissa asiakaspalvelutehtävissä. Myös kansainvälisessä markkinoinnissa sekä IT- ja teknologia-alan töissä on hyvä osata monia eri kieliä.

Yleinen tapa kuvata omaa kielitaitoa on Eurooppalainen kielitaidon viitekehys eli CEFR (Common European Framework of Reference for Languages). Se on asteikko, jota voi soveltaa vieraan kielen osaamiseen näin:

• A1: kaikista yksinkertaisimpiin sanoihin ja sanontoihin rajoittuva kielitaito
• A2: yksinkertaiseen ilmaisuun rajoittuva kielitaito
• B1: arkitilanteisiin sopiva kielitaito
• B2: syvä oman alan kielitaito
• C1: syvä monialainen kielitaito
• C2: kokonaisvaltainen ja sujuva kielitaito

CEFR-asteikkoon ja kuvauksiin eri taitotasoista voi tutustua tarkemmin Helsingin aikuisopiston nettisivuilla (1). Lisäksi tämän artikkelin lopussa on muutama vinkki netissä tehtävistä CEFR-testeistä.

Oman kielitaidon arvioimiseen on myös olemassa maksullisia kielikokeita, joista saa virallisen todistuksen. Yleisessä kielitutkinnossa eli YKI-testissä arvioidaan kielitaitoa käytännön tilanteissa, ja sen voi suorittaa esimerkiksi suomen tai ruotsin kielessä (2). Kansainvälisesti tunnustettu IELTS-testi (International English Language Testing System) puolestaan keskittyy englannin kielen taidon kartoittamiseen (3).

Kielitaitoa voi kuvata CV:ssä myös vapaamuotoisemmin vaikkapa sanoilla “erinomainen”, “hyvä” tai “tyydyttävä”. Koska nämä luonnehdinnat ovat melko tulkinnanvaraisia, ne eivät kuitenkaan välttämättä kerro paljonkaan osaamisestasi. Parempi vaihtoehto onkin sitoa kielitaito suoraan työhön ja omaan ammattitaitoon vaikkapa kuvauksella “hyvä ammatillinen kielitaito”.

Ethän unohda mainita CV:ssä myöskään äidinkieltäsi, oli se sitten suomi, ruotsi tai joku muu! Omaa äidinkielen osaamista ei kuitenkaan tarvitse arvioida erikseen asteikoilla tai testeillä, vaan pelkkä maininta ”äidinkieli” riittää.

Omaa taitotasoa voi halutessaan havainnollistaa myös visuaalisesti vaikkapa tähtiluokituksella – kuten yhdessä CV-malleistamme. Kielitaidon arvioimiseen on siis monia eri tapoja, mutta kun olet valinnut itsellesi niistä sopivan, käytä sitä kautta linjan. Älä siis esimerkiksi kuvaa englannin kielen osaamistasi C1-tasolla ja ruotsin kielen taitoasi sanalla “tyydyttävä”, vaan käytä molempiin joko CEFR-asteikkoa tai sanallista luonnehdintaa.

Miten merkitä oma kielitaito CV:hen

Kielitaidon voi tuoda esille ansioluettelossa käytännössä kahdella eri tavalla.

Ensimmäinen vaihtoehto on erillinen osio, jossa ”Kielet”- tai ”Kielitaito”-otsikon alla listataan kaikki osaamasi kielet ja taitotasosi kussakin niistä. Tällainen osio on luontevaa sijoittaa näkyvälle paikalle muiden taitojen oheen ja se on kätevä varsinkin silloin, kun kielitaidon erittely ei vaadi paljon tilaa.

Toinen vaihtoehto on kertoa kielitaidosta omaa työkokemusta tai koulutusta kuvatessa. Tämä voi olla hyvä ratkaisu silloin, jos tietyn kielen käyttäminen on ollut olennainen osa aiempaa työtä tai jos omaan tutkintoon on sisältynyt kieliopintoja. Toisaalta ei pidä väheksyä myöskään kielen informaalia oppimista eli arkioppimista. Jos olet siis harjaantunut jossakin vieraassa kielessä vaikkapa harrastuksen kautta, kannattaa sekin mainita CV:ssä esimerkiksi ”Taidot”-otsikon alla.

Jos kielitaidon merkitsemisessä päätyy käyttämään listaa, kannattaa selkeyden vuoksi hyödyntää luettelomerkkejä. Tyylejä on monia: voit kokeilla ranskalaisia viivoja tai graafisia merkkejä, kuten luetelmapalloja (bullet points). Alla on yksi esimerkki tällaisesta luettelosta.

Kielitaidon kuvaaminen muun tekstin ohessa onnistuu esimerkiksi näin:

Voit myös halutessasi käsitellä kielitaitoa sekä muun tekstin ohessa että erillisessä kielet-osiossa, kunhan niissä annetut tiedot vastaavat toisiaan. Näin työnantaja löytää kielet-osiosta tiedon taitotasostasi nopeasti heti ensivilkaisulla ja saa lisätietoa osaamisestasi perehtyessään lähemmin kokemukseesi, koulutukseesi ja taitoihisi.

Muistathan, että: Monipuolisesta kielitaidosta on paljon etua esimerkiksi matkailualalla ja kaikenlaisissa asiakaspalvelutehtävissä. Myös kansainvälisessä markkinoinnissa sekä IT- ja teknologia-alan töissä on hyvä osata monia eri kieliä.

CV:n kielitaito-osiossa kannattaa siis olla rehellinen sen osalta mitä sanoo, mutta riippuu täysin haetusta työtehtävästä, kuinka paljon ylipäätään kannattaa sanoa.Kuinka arvioida oman kielitaidon tasoa CV:tä varten

CV:n räätälöiminen suomalaisille työnantajille

Oletko asunut tai työskennellyt aiemmin ulkomailla eikä suomen kielen taitosi vastaa natiivipuhujan tasoa? Ei hätää. Monessa suomalaisessa työpaikassa pärjää heikommallakin suomen osaamisella, varsinkin jos osaa sen sijaan hyvin ruotsia tai englantia. Voit siis nostaa ansioluettelossasi esimerkiksi englannin suomen yläpuolelle, mikäli se tuntuu sinusta luontevammalta työskentelykieleltä eikä työpaikkailmoituksessa edellytetä suomen taitoa.

Jos äidinkielesi on harvinaisempi, voit myös korostaa sitä CV:ssäsi sopivan tilaisuuden tullen ja kääntää persoonallisen taustasi vahvuudeksi. Kokeile esimerkiksi jättää avoin hakemus suomalaiselle yritykselle siltä varalta, että yritys aikoo toimia maissa, joissa puhutaan äidinkieltäsi. Hakemusta varten voit räätälöidä ansioluettelon työkokemus-osiota vaikkapa näin:

Kielitaito ja työtehtävät myös usein täydentävät toisiaan. Jos olet esimerkiksi tehnyt edellisessä työssäsi asiakaspalvelua englanniksi, sinun ei välttämättä tarvitse osata ruotsia täydellisesti voidaksesi tehdä asiakaspalvelutyötä ruotsin kielellä. Asiakaspalvelu on myös taito, jota tarvitaan monilla eri aloilla. Tällaisia työstä toiseen tarvittavia ja kielestä riippumattomia taitoja kannattaakin kirjata omaan ansioluetteloon, sillä niiden tunnistaminen laajentaa työmahdollisuuksia.

Jos ymmärrät tämän artikkelin sisällön, voit merkitä ansioluetteloosi, että luetun ymmärtämisesi suomen kielessä on vähintäänkin hyvä. Tekemällä CV:si kokonaan suomeksi osoitat, että osaat myös kirjoittaa kieltä hyvin. Yksittäisiä kirjoitusvirheitä ei kannata pelätä – niitä sattuu suomalaisillekin työnhakijoille.

Miten välttää pahimmat virheet merkitessä kielitaitoa CV:hen

Kuten sanottu, omaa kielitaitoa ei kannata piilotella tai väheksyä, sillä joskus alkeellinenkin taitotaso auttaa erottumaan muista hakijoista ja myös vapaa-ajalla hankittu osaaminen voi olla hyödyllistä. Työnhaussa ei myöskään kannata unohtaa mahdollisia todistuksia tai testituloksia omasta kielitaidosta, vaikka ne olisivatkin jo useamman vuoden takaa. Varsinkin vastavalmistuneen voi olla hyvä mainita ylioppilaskokeessa tai tutkinnon yhteydessä saatu vieraan kielen arvosana CV:n koulutus-osiossa, esimerkiksi näin:

Yhtä lailla omaa kielitaitoa ei kuitenkaan kannata liioitella tai kaunistella, sillä se on asia josta jää helposti kiinni, jos kyseistä osaamista todella tarvitaan työtehtävien hoitamiseksi. Kielitaitoa saatetaan testata jo työnhaun aikana, ja tässä tapauksessa työnantajalle jää varmasti paljon positiivisempi kuva yläkanttiin kuin alakanttiin suoriutumisesta suhteessa ansioluetteloon.

Tiettyä työpaikkaa hakiessa on myös hyvä pysähtyä miettimään, kuinka tärkeää kielitaito on kyseisen tehtävän kannalta. Kaikkien osaamiesi kielten listaaminen yksityiskohtaisesti ei ole välttämättä tarpeen, jos työ on vaikkapa hyvin fyysistä tai itsenäistä. Pahimmassa tapauksessa laaja kielitaito saattaa jopa tehdä sinusta työnantajan silmissä ylipätevän.

CV:n kielitaito-osiossa kannattaa siis olla rehellinen sen osalta mitä sanoo, mutta riippuu täysin haetusta työtehtävästä, kuinka paljon ylipäätään kannattaa sanoa. Kun luet työpaikkailmoitusta, kysy itseltäsi mikä kielitaito on työssä välttämätöntä, mikä plussaa ja mikä tarpeetonta, ja räätälöi CV:si tämän mukaan.

Kielitaito CV:ssä: viimeiset vinkit

Jos oman kielitaidon arvioiminen CV:tä varten tuntuu vaikealta, voi avuksi pyytää kaverin tai vaikkapa kollegan mielipidettä. Lisäksi netissä on olemassa ilmaisia CEFR-asteikkoon perustuvia testejä: englannin kielen osaamistaan voi kartoittaa esimerkiksi Efsetin kokeella, josta saa myös todistuksen (4), ja 17 Minute Languages -sivusto tarjoaa pikatestejä oman taitotason arvioimiseen muun muassa ruotsissa (5) ja suomessa (6).

Samalla on hyvä muistaa, että kielitaitoon liittyy paljon eri osa-alueita ja täten varsinkin lyhyet ja epäviralliset testit ovat usein vain suuntaa-antavia arvioita omasta taitotasosta. Joskus tämä riittää, mutta esimerkiksi julkisen sektorin töissä vaatimuksena voi olla virallinen todistus omasta kielitaidosta.

Kun räätälöit CV:tä hakemaasi työpaikkaan, kannattaa relevantin kielitaidon lisäksi miettiä myös kielten keskinäistä painoarvoa ja järjestystä. Monesti on luontevaa mainita äidinkieli ensimmäisenä ja sen jälkeen vieraat kielet parhaiten osaamastasi lähtien. Joskus kannattaa kuitenkin mainita ensimmäisenä ne kielet, jotka ovat työn kannalta tärkeimpiä.

Jos kuvaat kielitaitoasi ansioluettelossa muun tekstin lomassa, voit esitellä osaamistasi myös käyttämällä kyseistä kieltä parin lauseen verran. Tällöin on kuitenkin hyvä varmistua siitä, että kielitaidon havainnollistaminen on hakemuksen kannalta olennaista, ja että hakemuksen lukija varmasti ymmärtää kyseistä kieltä. Havainnollistamisen tarkoitus ei myöskään ole luetella pelkkiä fraaseja vaan kuljettaa tekstiä eteenpäin. Voit esimerkiksi kertoa kansainväliseen IT-yritykseen hakiessasi englanniksi saman alan työpaikasta, jossa olet käyttänyt englantia työkielenäsi:

Lopuksi kannattaa tarkistaa huolella ansioluettelon oikeinkirjoitus. Muista, että kielten nimet kirjoitetaan suomessa ja ruotsissa pienellä, mutta englannissa isolla alkukirjaimella.

Toivottavasti kielitaitosi on nyt selkeästi esillä CV:ssäsi! Jos kaipaat lisää vinkkejä, löydät täältä muut ammattimaista ansioluetteloa koskevat artikkelimme.

Lähteet:

(1) Helsingin aikuisopisto: Yleiseurooppalainen viitekehys CEFR

(2) Opetushallitus: Yleiset kielitutkinnot (YKI)

(3) Finnbrit: IELTS-kielitesti

(4) Efset: Receive an internationally recognized English certificate

(5) 17 Minute Languages: Swedish placement test

(6) 17 Minute Languages: Finnish placement test